—Minusta taas, että nekin puhuvat meille.
—Ole?
—Tuo suuri petäjä esimerkiksi. Katsopas, kuinka sen latva heiluu. Usko pois, se sanoo: Tytöt, tytöt, kuinkas te olette uskaltaneet tulla itseksenne tänne metsään?
—Mutta nuo koivut tuolla, ne vaan vilkuttelevat ja meinaavat että: oikein teitte, mitä te siellä kammarissa aina istutte, täällä on paljon hauskempaa.
—Ja nuo mansikkakukat sanovat: tulkaa vastakin, tulkaa vastakin.
—Hilma kulta,—voih—!
—Mikä sinun on?
—Minä olen niin onnellinen, niin onnellinen, etten tiedä, mitä teen.
Tahtoisin itkeä.
—Naura ennemmin.
—No niin! Nauretaan yhdessä. Ha, ha, ha, ha!