MAUNO (taas hetken ääneti). No niin, minä teen niinkuin tahdot. Jää hyvästi, Anna!
ANNA. Jumalan haltuun!
OLLI (viheltää loitompana). Tänne miehet, ohoi!
ÄÄNIÄ. Tääll' ollaan. Ohoi!
OLLI (niinkuin ennen). Näettekö, tuo on Maunon puukko, minä sen tunnen, ja vereksiä jälkiä, hän ei ole täältä kaukana.
ANNA. Taivaan tähden—he tulevat. Onneton, kuuletko, he tulevat.
MAUNO. Niin, kuulenhan sen. Ne etsivät minua, Olli on kostonhimoinen.
No, antaapa heidän tulla. Tässä syntyy tuima ottelu.
ANNA. Pakene, Mauno, pakene, eiväthän ole sinua vielä nähneet. Voi, pakene pian!
OLLI (niinkuin ennen). Katsokaa tarkkaan pensaat ja puut!
ÄÄNET. Kyllä. Kiinni hän nyt joutuu, ei auta mikään.