PENTTULA. Tee niinkuin käskin.
KYLÄNMIES. Mutta, hyvä—, hyvä—
PENTTULA (kovemmin). Tee niinkuin käskin!
KYLÄNMIES. No noh, älkää kiivastuko,—johan minä tähän rupean.
Mutta—sallikaa minun ensin kysyä—mikä tuo keppi on?
PENTTULA. Ruumiin mittakeppi se on.
KYLÄNMIES. Ruumiin mittakeppi! Armahda meitä, joko minusta nyt kirstun mittaa otetaan?
PENTTULA. Älä vaivaa aivojasi asioilla, jotka kumminkaan eivät kalloosi mahdu, vaan laskeu tuohon penkille niinkuin jo sanoin.
KYLÄNMIES. Kyllä minä laskeun, kyllä (kädet ristissä). Mutta älkää minua vaan tappako, minä rukoilen teitä.
PENTTULA. Houkkio!
KYLÄNMIES. Älkääkä panko minuun mitään noidan nuolia eikä velhoin veitsirautoja, sillä minä olen kristitty ihminen. Muistakaa se, minä olen kristitty ihminen.