(Taukoaa) Nouse ylös, ähkystä olet päässyt.
KYLÄNMIES (nousee). Ähkystä? Niin minäkö?
PENTTULA. Sinä tietysti, kukas muu.
KYLÄNMIES. No voi sun Tallukka-Matin tääpäs! Eihän minussa vielä ikänä ole ähkyä ollut.
PENTTULA. Mitä sanot! Eikö sinussa ähkyä ollutkaan? Kenessä se sitten oli?
KYLÄNMIES. Muorin mustaa lehmää se vaivaa, enkö sitä jo sanonut.
PENTTULA. Mene tiehesi, hölmö!
KYLÄNMIES. Ja minusta nyt suotta kirstun mittaa otettiin. Onko hullumpaa kuultu! (Ovensuusta kuuluu naurua.)
PENTTULA. Olkaa nauramatta siellä, minä en kärsi naurua.—Semmoinenkin pässinpää!
KYLÄNMIES. No, noh, ei se mitään ole. Sattuu joskus erehdys viisaallekin, tuhmalla se on toisessa kädessä. Ette sillä mikään pässinpää vielä ole.