"Piiput, piiput, piiput ja rassi,
Tulukset ja tupakkimassi.
Tule tule, tule, naapuri tänne.
Tala; lala, tala lala,
Tala lala lala."
ANTTI. Sielläpä hän juuri tuleekin.
HELENA. Joko taas!
HOPPULAINEN (pistää päänsä ovesta sisään). Päivää! Onko Paavo lavolla?
ANTTI. Tääll' ollaan. Tul' sisään vaan!
HOPPULAINEN (astuu sisään). Tul', tul', sanoi Tammelainen härkää. (Antaa
Antille kättä.) No, moron, moron! Tikk neesan i poron, poron.
ANTTI. Terve! Mitä kuuluu?
HOPPULAINEN. Rauhaa rapiata, leipää makiata, pojat kelpaavat niinkuin ennenkin. Vai mitä sanoo Helena? Katsopa, Antti, tuota tytärtäsi! Hän on kaunis kuin keväinen nauris, paistaa ja loistaa kuin Naantalin aurinko, kiiltää ja välskähtelee kuin Uskelan Jussin sormus.
HELENA (nauraa vastoin tahtoaan ja korjaa ruokia pöydästä kaappiin). Ja
Hoppulaisen kieli elää kuin kello vuohen sarvessa.
HOPPULAINEN. Pisto tuli, vaikk'ei pystynyt.