"Vanhan Loikan kirjat ovat pöydällä leviällä,
Eron annan vanhalle Loikalle mielellä keviällä."
"Vanha Loikka luuli minulle tiliä tekevänsä.
Ei hän tiennyt tilin päiviä itse näkevänsä."
KAIKKI (nauraen). Hei, Hoppulainen, terve mieheen!
HOPPULAINEN (taukoamatta tanssista). Olkoon menneeksi!
"Vanhan Loikan haudan kaivan tervaskannon juureen,
Kaivan vähän syvemmälle! löydän sieltä uuden."
PELTOLA (nauraen). Sitä miestä vaan ei huolet paina. No, mitäs
Hoppulaiselle muuta kuuluu?
HOPPULAINEN (lakkaa tanssimasta). A kuin nyt Aunukses kuuluu? A kurjaa kuin kuuluu. A kirkki kuin paloi. Ka minkäs te jumalat joutui? Ka isoot jumalat kiipesit puuhun, ka pienet tallattiin loaks, ka vietiin niit Moskovaasenkin kymmenen hevoskuormaa.
PELTOLA. Taisit olla kyydissä?
HOPPULAINEN. Ka en ollut. Eihän ole Heikillä hevosta, millä kyytiä tekee. (Tanssii taaskin ja laulaa.)
"Vanhan Loikan, riivatun, minä tervaksissa keitän,
Uuden Loikan, siunatun, minä silkkitakilla peitän."