TOINI. Totta puhuen, herra Hellstén, jo minä olen täyttänyt kaksikymmentä.
HEIKKI. Onko mahdollista? Te näytätte paljon nuoremmalta.
KERTTU. Herra jesta! Paan pjäänihi pantiks'—että Ammaalia on lähemmä neljeekymmentä.
TOINI (levottomana). Sinä suuresti erehdyt—taikka—ei (väkinäisellä naurulla) hän laskee vaan leikkiä niinkuin äsken jo arvasitte, herra Hellstén.
HEIKKI. Selvästi.
KAUPPANEUVOS (Valterille). Suutele morsiantasi kädelle. Kuinka sinä olet noin epäkohtelias?
VALTER. Setä—minä en ikinä huoli hänestä.
KAUPPANEUVOS. Et huoli? Ja sanasi annoit?
VALTER. Vaikka olisin sen kahdesti tehnyt! En huoli sittenkään.
KAUPPANEUVOS. Kuinka suuri se vekselisi taas olikaan, joka huomenna lankee?