LEHTORI VIRTALA. Ahaa—
ROUVA TALLQVIST. Mitä? Mitä? Oletteko kujeillut kanssamme?
NEITI TÖRNE (iloisesti). Eipäs olleetkaan henget, jotka sieltä aina kieltäviä vastauksia minulle naputtelivat! Eivätpä arvon olleet! Jo minä arvelinkin—!
HERRA ORELL. Tämä on—tämä on hävytöntä!
LEHTORI VIRTALA (nauraen). Oivallista! Oivallista!
HELMI. Täti, te annoitte hänelle jo anteeksi? Eikös niin?
ROUVA TALLQVIST. No, annoinhan minä ja sanassani pysyn, mutta tämä oli sentään vähän liian—
RENNE. Te olette paras täti maailmassa!
ROUVA TALLQVIST. No niin, no niin! Hyvä herrasväki, pyydän teitä nyt siirtymään ylös. Juodaan siellä malja näiden nuorten onneksi.
LEHTORI VIRTALA. Kiitoksia, kiitoksia.