ELISABETH. Niin, mutta sehän on vallan toinen asia.
MAIJU. Mitä varten toinen asia? Joko minä olen lapsi, taikka minä en ole lapsi—
ELISABETH. Eläkä nyt intä siellä suotta. Katsotaanpas tätä mattoa.
Mutta—hyvänen aika—täällähän on vielä ommeltavaa kuinka ja paljon.
MAIJU. Puolessa tunnissa se on tehty.
ELISABETH. Ehkä minä tämän otan huostaan.
MAIJU. Ei, mamma antaa tänne, kyllä minä sen itse lopetan.
ELISABETH. Mene sinä ennemmin asialle. Pitäisi saada toppa sokuria ja leiviskä kahvia kotiin.
MAIJU. Eikös Martha sitä—
ELISABETH. Hän on laittamassa Jussin kammaria.
MAIJU.. Ahah! No, menenmähän sitten minä.