VIKTOR. Elä? Minähän tulin niin hiljaa.
SYLVI. Siksipä juuri. Näitkö, mitä minä tein?
VIKTOR. En, pahaksi onneksi.
SYLVI. Sepä toki hyvä.—Käy sisään nyt, ja ole tervetullut!
VIKTOR. Kiitos! Mutta saako tietää, mitä sinä sitten teit? Tulin uteliaaksi.
SYLVI.. Ahaa,—luuletko minua niin tyhmäksi, että sanon?
VIKTOR. Sano pois! Minä pyydän niin kauniisti.
SYLVI. Kuinka kauniisti?
VIKTOR. Pitääkö minun langeta polvilleni?
SYLVI. Hyi, ei! Se ei olisi ollenkaan sinun tapaistasi. Niin et tehnyt ennenkään.