SILJA. Minulla ei sitten ole muuta neuvoa, kuin ilmoittaa asia vallesmannille.
ANTTI. Koetapas semmoista tehdä. Koetapas, sanon minä! Tuhat tulimmaista!
Silloin ei kunnian kukko laula.
SILJA. Itsehän minua pakoitat. Kun et muuten luovu aikeistasi.
ANTTI. Mutta sinä et hiisku näistä rahoista sanaakaan. Muista se! Sinä et suutasi aukaise.
SILJA. Tulee kuulla enemmän Jumalaa kuin ihmisiä.
ANTTI. Enkö minä saa sinua tottelemaan? Sepä kumma. Sinäkö tässä olet haltijana, vai minä? (Puristaa häntä käsivarresta.)
SILJA. Lyötkö sinä minua siitä syystä, etten anna sinun sielullesi vahinkoa tehdä? Että varoitan ja huudan takaisin, kun näen sinun kääntyvän pahalle tielle.
ANTTI. Nyt vaikene ajoissa.
SILJA. En vaikene silloin kuin tiedän olevani oikean asian puolella.
ANTTI. Kuule, minä lyön.