VIKTOR. Miksi et?
SYLVI. Aksel ei varmaankaan anna itselleen aikaa. Eikä häntä luultavasti halutakaan.
VIKTOR. Mutta: voisithan sinä siltä tulla?
SYLVI. Menettekö te sinne?
VIKTOR. Kyllä. Me menemme molemmat, sekä Alma että minä. Tule nyt mukaan, minä pyydän sinut ensimmäiseen franseessiin.
SYLVI. Kyllähän. se olisi kovasti hauskaa, mutta—
VIKTOR. Jos sinä nimi vain tahdot tanssia kanssani.
SYLVI. Oh,—kaikkein ennemmin sinun kanssasi, tietysti.
VIKTOR. Ja minä kyllä saatan sinut kotiin, jos niin ettei miehesi tule.
SYLVI. Ja Alma varmaankin—Alma kulta, suutuitko sinä minuun? Anna anteeksi, enhän minä niin pahaa tarkoittanut.