SYLVI. Tunnusta vaan pois. Ja tee se heti paikalla. Muuten en lepy sinuun ikinä—
VIKTOR. Ei, Sylvi, minä vaikenen, niin kauvan kuin minulla vielä on vähänkään järkeä jäljellä.
SYLVI. Vai niin! Hyvä juttu! Tiedätkös mikä siitä seuraa?
VIKTOR. En—?
SYLVI. Ett'en tanssi enää askeltakaan sinun kanssasi tänä iltana. Niin että menettele nyt sen mukaan.
VIKTOR. Se ehkä olisikin parasta.—Ankarasti sinä rankaiset minua,
Sylvi, mutta minä koetan tyytyä kohtalooni ja olla luja.
SYLVI. Ei, Viktor, leikkiä se vaan oli. Päinvastoin—minä en tanssi kenenkään muun kanssa, kuin sinun. Niinkuin äsken jo sanoin.
VIKTOR. Mutta sehän se juuri on vaarallista, Sylvi.
SYLVI. Sinähän vasta olet—. Mitä vaaraa siinä olisi?
VIKTOR. Elä kysy enää mitään.