6:s kohtaus.
Valere. Luukas. Sganarelle.
Sganarelle (laulaen näyttämön takana). La, la, la…
Valere. Minä kuulen jonkun laulavan ja hakkaavan puita.
Sganarelle (tulee pullo kädessä, huomaamatta Valerea ja Luukasta). La, la, la! Nyt olen kai tehnyt tarpeeksi työtä ansaitakseni pikku ryypyn. Täytyyhän sitä vähän hengähtääkin. (Juo.) Tuo halonhakkuu hiukasee niin pirusti. (Laulaa:)
Kuink armainen
Ja suloinen
On pulputukses
Pullonen!
Jos knpus aina täynnä oisi,
En muuta onnea ma soisi!
Se kateutta nostaisi. — —
Vaan miks' käyt aina tyhjäksi?
Saakeli soikoon! Ei tässä surulle sijaa anneta.
Valere (hiljaa Luukakselle). Kas tuossapa miehemme!
Luukas (hiljaa Valerelle). Niinpä minäkin luulen. Nyt on pyy pivossa.
Valere. Lähestykäämme!