Sganarelle. Saanko niin suuren maksun kuin tahdon?
Valere. Saatte.
Sganarelle. Ah, minä olen tohtori, ihan epäilemättä. Olen unohtanut, mutta nyt vasta sen muistan. Mistä kysymys? Minne pitää lähdettämän?
Valere. Me saatamme teitä. Kysymys on eräästä tytöstä, joka on kadottanut kielensä.
Sganarelle. Minä en, saakeli vie, ole sitä löytänyt.
Valere (hiljaa Luukakselle). Hän rakastaa pilapuheita. (Sganarellelle.) Tulkaa, hyvä herra.
Sganarelle. Näinkö? Ilman tohtorinpukua?
Valere. Semmoiset kyllä hankitaan.
Sganarelle (antaen pullonsa Valerelle). Kanna sinä tätä, sinä. Näetkös, siinä minä säilytän rohtojani ja tällä minä isken suonta. (Kääntyy Luukakseen, sylkee.) Ja sinä, astu sinä tuon ylitse, sinä, tohtori on sen määrännyt.
Luukas. Hiiden hinkalot, kas siinäpä tohtori, joka minua miellyttää. Luulenpa hänen onnistuvan, sillä hän on peijakkaan lystikäs.