HARPAGON. Kuuluuhan se joltakin. Kristillinen rakkaus, herra Simon, velvoittaa meitä auttamaan lähimmäistämme silloin, kun vaan voimme.
SIMON. Se on tietty.
LA FLECHE (hiljaa Cléantelle, tuntien Simonin). Mitä tämä tietää? Herra
Simon puhuttelee isäänne.
CLEANTE (hiljaa La Flechelle). Olisiko hän saanut tietää, kuka minä olen, olisitko minut pettänyt?
SIMON (La Flechelle). Ah, ah! onpa teillä kiire! Kuka teille sanoi, että se oli täällä? (Harpagonille.) En minä ainakaan hyvä herra ole ilmoittanut teidän nimeänne ja asuntoanne, mutta minun nähdäkseni, ei olekaan tässä mitään pahaa, he ovat taattuja miehiä, ja te saatte nyt keskustella keskenänne.
HARPAGON. Mitä?
SIMON (osoittaen Cléantea). Tämä herra on se, joka mielii lainata teiltä nuo 15,000 frangia, joista olen puhunut.
HARPAGON. Poikani!
CLEANTE. Isäni!
HARPAGON. Mitä, hirtehinen! Sinäkö teet itsesi syypääksi näin hirveään tuhlaukseen?