HARPAGON. En, sitä en tee, ei vaikka paha olisi, sitä en sinulle suo. Mutta mikä hävyttömyys: hän tahtoo vielä pitääkin, mitä on minulta varastanut.
VALERE. Sanotteko sitä varkaudeksi!?
HARPAGON. Josko sanon sitä varkaudeksi? Semmoinen aarre!
VALERE. Se on aarre, tosin kyllä, ja kallihin aarre mitä teillä on, sitä en kiellä, mutta se ei ole hukassa, sillä että jätätte sen minulle. Polvillani pyydän tuota armasta aarretta, teidän täytyy se mulle suoda.
HARPAGON. Sitä en tee. Mitä tämä merkitsee?
VALERE. Me olemme luvanneet toisillemme uskollisuutta ja tehneet valan, ett'emme ikinä eroa.
HARPAGON. Kummallinen vala ja lystillinen lupaus!
VALERE. Miksi niin suututte! Olkaa vakuutettu, ett'ei mikään rikoksellinen aate soaissut sitä intoa, johon nuo kauniit silmät ovat minua saattaneet.
HARPAGON (erikseen). Lippaani kauniit silmät! Hän puhuu niinkuin sulhanen morsiamestaan.
VALERE. Rouva Claude tietää, hyvä herra, tämän asian, ja hän voipi todistaa teille — — —