ROUVA PERNELLE. Hyvä Jumala, näköhän pettää voi tämän tästä; ain' ei pidä tuomita pelkästä näkemästä.
ORGON.
Minä raivostun.
ROUVA PERNELLE. Pian ihminen eksyy harhaan; epäluulo usein pahaksi maalaa parhaan.
ORGON. Siis kristillistäkö rakkautt' on se vaan, jos vaimoani hän pyrkii halailemaan!
ROUVA PERNELLE.
On tarpeen näytteet, syytös ei yksin riitä.
Ois ensin varmuus pitänyt hankkia siitä.
ORGON.
Mikä perhanan varmuus vielä puuttua vois?
Siis pitikö vartoa, silmäini eess' ett' ois…
Ihan törkeitä suuhuni tuotte jo kohta sillään.
ROUVA PERNELLE. Niin, liian puhdas hällä on into ja kiivaus; ja sitä en mieleeni voi minä saada millään, ett' oisi vallannut hänet moinen riivaus.
ORGON. Jos ette äitini oisi, en enää tiedä, mitä virkkamaan tämä ärsytys voi minut viedä.
DORINE (Orgonille). Saa täällä verran verrasta, katsokaas: muit' ette uskonut, muut nyt ei teitä taas.
CLÉANTE.
Me joutavaan ajan kalliin annamme juosta,
nyt miettiä saa, miten selvitä miehestä tuosta.
Hänen vehkeillessään ei ole aika maata.