Sganarelle (syrjässä). Häntä mies-parkaa, on, kovin vihastutettu. (Pankrasiukselle). Minä — —
Pankrasius (niinkuin edellä, näkemättä Sganarellea). *Tolo coclo, tota via aberras.*
Sganarelle. Minä suutelen käsiänne, herra tohtori!
Pankrasius. Terve, terve!
Sganarelle. Tokko saisin — —
Pankrasius (kääntyen oveen päin josta on tullut sisään). Ymmärrätkö, pöykiö, mitä olet tehnyt? Se on *syllogismus in tuhmelino*.
Sganarelle. Pyytäisin teitä — —
Pankrasius (niinkuin edellä). *Majór* on siinä kelvotoin, *minor* hävytöin, ja itse päätös naurettava.
Sganarelle. Minä —
Pankrasius (niinkuin edellä). Minä halkeisin ennenkuin kuunteleisin, mitä sinä lörpöttelet; ja minä puolustan mietettäni niin kauan kuin minulla on jälellä yksikään pisara kirjoitus-mustetta.