— Tietysti Kozákin.

— Vähät siitä! Hän on kiero ihminen. Mutta entä toinen kirje?

En tahtonut tunnustaa saaneeni toista.

— Eikö Kozák herra lähettänyt minulle mitään taskukellon tapaista.

Siitä ei kannata puhuakaan. Se on hyvässä korjussa; panin sen sinne, minne muutkin.

— Mutta rakas ystäväni, älkää pitäkö sitä siellä. Se on vaarallinen kalu, joka itsestään rupee toimimaan.

— Tiedän, se on minulle hyvin selitetty. Sitä ette saa ikinä nähdä.
Mutta puhukaa toisesta kirjeestä, jonka saitte isältäni.

— Se koskee ammattia.

— Siinä hän pyytää teitä käymään talossa tänään tai huomenna tai jonakin iltana. Te ette saa sitä tehdä.

— Vihaatteko minua niin kovin?