Hänestä sanotaan, että hän on onnen suosikki, kultapoju. Kaikki, mitä hän kädellään tavoittaa, muuttuu kullaksi. Kaikki, mihin hän ryhtyy, muuttuu kultakaivokseksi. Täällä on oikea kultakaivos, eikä Csetatye Maréssa tai Chemnitzissä tai Veröspetakissa Unkarin ja Siebenbürgin rotkoissa.
Kullankaivajan suurin taito piilee siinä, että hän ennen toveriansa ennättää hankkia tietoja suurimmista yrityksistä, joita hallitus valmistaa, ja tässä taidossa Timar oli mestari.
Kun hän antautui johonkin kauppa-asiaan, pyrähti koko parvi samaan paikkaan, sillä tiedettiin siinä saloin ansaittavan rahaa; oli vain tarvis poimia ne ylös kadulta.
Mutta ei Timaria vain sen vuoksi sanottu kultapojaksi, vaan toisestakin syystä. Hän ei milloinkaan pettänyt ketään, ei milloinkaan suostunut petokseen.
Suurissa liikeasioissa on rehellinenkin voitto melko suuri; jokainen, joka tahtoo sitä lisätä varastamalla ja pettämällä, menettää siunauksen. Se, joka tyytyy ansaitsemaan groshenin guldenilla, on rehellinen, kunnon mies, ja tämä groshen tekee miljoonasta viisikymmentätuhatta guldenia ja vetää perässään toisen miljoonan. Älköön vain meneteltäkö liian kiireisesti. Onnen jumalatar tulee siitä huolimatta kyllin avokaulaisena vastaan; tulee varoa itseään riistämästä häneltä viimeistä ohutta harsoa, sillä siitä hän pahastuu.
Ja Timar omasi tässä suhteessa oikean hienotunteisuuden. Hän voitti suuria summia, sillä hän heittäytyi suuriin yrityksiin; mutta hän ei milloinkaan alentunut pettämään eikä varastamaan. Voitostaan hän jätti suuren osan niille, joita hänen oli kiittäminen jutusta ja siitä, että oli saanut sen niin halvoilla ehdoilla, ja siten hän piti kultalähdettä aina avoimena. Välistä hän tuotti valtiolle todellisen voiton sokaistessaan valtiokassan kilpailijaviholliset teeskenneltyinä sotatempuillaan. Niiden häviö tuli sitäpaitsi valtionkin hyödyksi. Nämä eivät tosin sanoneet häntä kultapojaksi; mutta hallituspiireissä hänellä oli se nimi samoin köyhän kansan keskuudessa.
Erään kerran hän alkoi ostella viinitarhoja Monostorilla Komornin luostarivuorella.
Monostor on korkea Uj-Szönyn edustalla sijaitseva hiekkakumpu. Jo tästäkin voi päättää, miten oivallista viiniä siellä kasvaa. Mutta viinitarhat, jotka tuottavat tavallista viiniä, ovat niille, jotka eivät itse valmista sitä, itseään kuluttavaa pääomaa. Siitä huolimatta Timar osti sieltä lähes kymmenen tynnyrinalaa. Tämä herätti huomiota kauppamaailmassa. Mitä hän aikoo tehdä? Hänellä mahtoi olla siellä jokin kultakaivos.
Herra Brazovics luuli olevansa oikeilla jäljillä. Hän hyökkäsi herra
Katshukan kimppuun tämän omassa luolassa.
"No, herra vävy, nyt on teillä tilaisuus osoittaa olevanne rehellisissä aikeissa ja todella pitävänne minua appiukkonanne. Myöntäkää, että hallitus aikoo laittauttaa linnoituksia Monostoriin. Ei, älkää juosko pakoon. Tiedän hyvin teidän panevan koko virkanne alttiiksi, jos ilmaisette sellaisen salaisuuden. Mutta minä vannon kunniani ja kaiken sen kautta, mikä on minulle kallista, että minä en sano sitä kenellekään. Sanokaa minulle vain totuus. Minä en anna viekoitella itsestäni mitään, vaikka sitä koetettaisiin tehdä hehkuvilla rautapihdeillä. Nähkääs, tuo kelvoton Timar on päätä pahkaa alkanut ostaa sieltä maata; joku on jo ilmaissut hänelle kaiken. Älkäämme antako hänen pitää koko herkkupalaa! No, eikö totta, maa tulee linnoitettavaksi?"