"Voidaanhan koettaa."
Plescovacz, joka oli lähinnä, on varakas kylä. Siellä on dekantti ja komea kaksitorninen kirkko. Dekantti oli pitkä ja hyvin kasvanut mies, jolla oli pitkä parta, sormenpaksuiset kulmakarvat ja kaunis, sointuva ääni.
Timar ja hän sattuivat olemaan tuttuja. Hän oli usein ostanut tältä viljaa, sillä dekantti möi koko paljon maantuotteita.
"Ei, poikaseni", huudahti dekantti nähdessään hänet pihalla, "olisit valinnut paremman ajan. Sato on ollut huono, ja minä olen aikoja sitten myynyt viljani."
Siitä huolimatta puitiin pihalla ja luuvassa.
"Tällä kertaa on minulla kypsää hedelmää markkinoille tuotavana", vastasi Timar. "Meillä on laivassamme kuollut, ja minä tulen pyytämään Teidän Korkeuttanne hautaamaan ruumiin asiaankuuluvin menoin."
"Mutta, poikaseni, se ei käy niinkään helposti päinsä", vastasi dekantti. "Onko vainaja ripittänyt itsensä? Onko hän vastaanottanut kuoleman sakramentin? Oletko sitäpaitsi varma siitä, että hän oli kristitty? Muutoin en voi haudata häntä."
"Ei mitään näistä. Meillä ei ole rippi-isää laivassamme; tämä raukka on ottanut jäähyväiset maailmasta ilman papillista apua, sehän on merimiehen kohtalo. Mutta ellei Teidän Korkeutenne tahdo antaa hänelle kristillistä hautausta, niin antakaa ainakin minulle kirjallinen todistus siitä, johon minä voin vedota näyttääkseni toteen, minkätähden minä en kyennyt osoittamaan hänelle viimeistä kunniapalvelusta. Me hautaamme sitten hänet jonnekin rannalle."
Dekantti antoi hänelle todistuksen siitä, että hän oli kieltäytynyt hautaamasta kuollutta, mutta senjälkeen alkoivat puimassa olevat talonpojatkin tehdä vastaväitteitä.
"Mitä? Meidänkö maallemme haudattaisiin ruumis, jota ei ole siunattu? Silloinhan yhtä varmasti kuin Amen kuuluu kirkossa, raesateet tulevat hävittämään peltomme. Älkääkä yrittäkö tehdä sitä kunniaa millekään toisellekaan kylälle, sillä minne tulettekin, ei kenkään tahdo ottaa kuolluttanne vastaan. Ensinnäkin tuo hän mukanaan raekuuroja jo tänä vuonna, ennenkun on ennätetty saada viini korjuun, viini, johon maamies panee viimeisen toivonsa; toiseksi synnyttää sillä tavoin haudattu ruumis itsestään vampyyrin, joka imee itseensä kaiken sateen ja kasteen."