Minä puhuttelin häntä nyt turkin kielellä:
"Effendi, etkö olekin ollut Turkissa?"
"Olen ollut sielläkin. Mutta mitä se sinuun kuuluu?"
Tämän jälkeen minä kysyin häneltä unkariksi:
"Eikö sinun nimesi ole alkuaan ollut Kristyan?"
Ukko hämmästyi suuresti ja vastasi:
"Onpa kylläkin!"
"Minä olen sinun poikasi Teodor, rakas pikku Teodorisi, sinun ainoa perijäsi!"
"Hahaha! Kiitos, toveri! Minä löysin isäni, isäni, jonka luulin kauan sitten kadottaneeni, löysin hänet sieltä Uudesta maailmasta, kaleeriorjan penkiltä. Jumalallinen kohtalo oli tällä ihmeellisellä tavalla johdattanut yhteen isän ja pojan, jotka niin kauan olivat olleet erotettuina. Hahaha! — Mutta minä pyydän sinua, anna minulle ruukullinen viiniä ja jotakin pureskeltavaa, sillä minun on jano ja nälkä ja minulla on vielä monta mielenkiintoista asiaa sinulle kerrottavana, asioita, jotka tulevat sinua suuresti huvittamaan."
Timar täytti hänen toivomuksensa ja antoi hänelle kinkkua, leipää ja viiniä.