Iltapuoleen Mikael lähetti Noëmin ulos.
"Mene panemaan Dodi nukkumaan. Suutele häntä minunkin puolestani."
Noëmi teki niin.
"Mitä Dodi sanoi?" kysyi Mikael Noëmin palattua.
Noëmi ei voinut saada sanotuksi sanaakaan vastaukseksi. Hän vain kumartui Mikaelin puoleen painaen suudelman tämän huulille.
"Sitäkö hän sanoi, pikku aarteeni!" huudahti Mikael ja nukahti suudelmaan. Lapsi oli antanut hänelle osan untaan.
Seuraavana aamuna Mikael taas puhui vain pojasta.
"Kanna Dodi ulos raittiiseen ilmaan. Hänelle ei ole terveellistä aina olla huoneessa. Kanna hänet puutarhaan."
He juuri valmistautuivatkin siihen.
Terese oli tänä yönä kaivanut haudan kyynelpajun juurelle.