Pienessä kammarissa nyt taas istui laiha, mustaverinen herra lihavan, verevän, herran sijassa.
János-konstapeli toi kanteen esiin ja oli kovasti pahoillansa siitä, koska laiha, mustaverinen herra ei tuominnutkaan, niinkuin oikeus ja kohtuus olisi vaatinut, tuota uhkarohkeata teiliin, vaan ainoasti käski uudestaan viedä hänet tyrmään kolmeksi kuukaudeksi istumaan.
* * * * *
Marraskuun 3 p. päästettiin vähempäin valtiollisten rikosten tähden vangitut vapaaksi, niissä myös meidän naulaseppä.
Tämä, kun János-konstapeli nyt hänelle avasi oven, oli sitonut nenäliinan suunsa eteen ja kulki näin sivutse, ainoasti käsien viittauksella antaen kunnon vanginvartijalle tietää, että hän tästä lähtein aikoi tämmöistä neuvoa noudattaa ohjeenaan.
Olkoon hänelle kuitenkin se lohdutukseksi, ett'ei hän suinkaan ole ainoa maailmassa, joka pahoina aikoina on kielensä kautta pahaan pulaan joutunut.
[Tämän pilajutun käsittämiseksi tulee tietää sen-aikainen Unkarin historia. Ensimäisessä tapauksessa oli näet Unkari saanut oman itsenäisen perustuslain ja valmistautui sotaan sen puolustukseksi. Toisella kerralla olivat Itävallan sotajoukot Windischgrätzin johdolla ajaneet Unkarilaiset pois Pestistä; kolmen kuukauden kuluttua olivat Unkarilaiset jälleen valloittaneet pääkaupunkinsa takaisin, vaan vielä kolmen kuukauden kuluttua oli heidän kapinansa kukistettu.]