Andjaldy ilmoitti tulevansa olemaan kauan ulkona tänä yönä.
Tämä tapahtui viime aikoina usein. Kerrottiin, että hänestä oli tullut yöjuoksija ja että hän oli juomaretkillä aamuun asti.
"Tehköön niin; eihän hänellä ole muuta huvitusta maailmassa", sanoi
Harter ja antoi hänen mennä, tekemättä kysymyksiä.
Ja Andjaldy meni kun menikin illalliselle ja jäi niinkuin useasti ennenkin illallisen jälkeen juomapöydän ääreen — yksinänsä. Hän ei kaivannut iloista seuraa; hän taisi juoda ihan yksinänsä. Hän tyhjensi pullon toisen perästä, ikäänkuin tieteellisesti tutkiaksensa, mitenkä selvä ihminen tulee humalaan; juopuneeksi ei hän kuitenkaan koskaan tullut. Viini teki hänet mykäksi ja totiseksi; hän jäi valveille.
Ja hänellä oli eräs ajatus, joka piti häntä hereillä. Toinen tavallinen ihminen olisi säilyttänyt tuota salaisuutta vuoteellansa, mutta hän päästi sen valloilleen. Toinen olisi askel askeleelta vainonnut ja vakoillut sitä miestä, jota aina, joka hetki, silmällä piti; Andjaldy antoi hänen tehdä ja toimia, tulla ja mennä, pitäen häntä aina silmällä kumminkin.
Hän tietää, että Ferdinand Harter'ia tähän aikaan joka hetki vakoillaan, ett'ei hän päivällä eikä yöllä voi mennä ulos ovestaan ilman että kirjaan pannaan minne hän menee ja missä hän oleskelee. Kun Andjaldy myöhään illalla jättää juoma-pöydän, tekee hän vielä kävely-retken kaupungissa aina Hochstrasseen asti. Siihen aikaan oli mainitun kadun varrella eräs kulmakartano, jossa valvottiin koko yö. Kaitselmus on aina valveilla.
Andjaldyllä oli hyviä ystäviä kaikissa polisi-toimistoissa. Niissäkin on ihmisiä jotka rakastavat tuttavuuksia ja iloista kanssakäymistä. Andjaldy tapasi erään tuttavan.
"Jäikö esimieheni kotiin tänä iltana?" kysyi Andjaldy häneltä.
"Ei, hän meni illalliselle Europa nimiseen ravintolaan. Sinne hän kutsutti erään kaupungin-miehen ja lähetti kirjeen rouva von Lemmmg'ille. Kaupungin-mies sai hetken odottaa vastausta ja Harter sai odottaa kaupungin-miestä. Saatuansa kirjeen, pisti hän sen taskuunsa ja meni kotiin. Odottaessaan oli hän juonut suuren kupillisen teetä. Vielä tällä hetkellä näkyy valkea hänen ikkunastaan".
Andjaldy kiitti toverin uutisista, toivotti hänelle hyvää yötä, meni sitten kotiin hänkin ja pani maata.