"Pyydä häntä tänne. Minun on niin hauska nähdä teidät kaikki ympärilläni kun olen kotona". —
Mutta sepä ei ole helposti aikaan saatu; talossa on niin paljon tekemistä. Lehmät, kanat, jotka hautovat muniansa, kasvitarha, hedelmät, siat j.n.e., puhumattakaan palvelijoista. Ne kaikki antavat niin paljon tekemistä, että piankin hengästyy. (Ja kuitenkin hän ei voi olla puuhaamatta!) Viimein hän kuitenkin tulee kun häntä kauan on huudettu, mutta silloin ei kenenkään muun tarvitse sanoa mitään: nuori aviomies saa todellakin kuulla tarpeeksi nuoremmista sekä vanhemmista perheen jäsenistä, karjasta ja siipi-eläimistä, ymmärtäväisistä ja ymmärtämättömistä koti-eläimistä, hedelmistä sekä juurikasveista; kuinka kaikki ovat tehtävänsä tehneet, saa hän nyt kuulla, jotta ylpeydellä saattaa luulla olevansa aurinko koko tässä planeti-järjestelmässä, jonka ympäri pyörivät vaimo ja lapsi, porsaat ja kanat, melunit ja kaalinpäät, niinkuin kierto-tähdet ja kuut auringon ympäri.
Oi! se puoliso on todellakin kunniarikkain hallitsija maailmassa, jota kaikki hänen kodissaan rakastavat — eläimetkin — jopa puutkin.
Kuinka ihanasti aurinko laskee, valaisten heidän kasvojansa loisteellaan.
* * * * *
Pimeä ja myrskyinen yö.
Hietaa tuiskuaa Pesth'in katuloilla, tuulen ajamana; nukkuvat välistä säpsähtävät unessaan, kun tuuli raivossaan ajaa tomua ja romua ikkunoita vastaan ja katto-tiilit särkyvät pudotessaan alas kivikadulle. Tämä Pesth'in tuuli ei ole noita tavallisia hauskoja tuulia; se tuulee vasten kasvoja, joka haaralta. Joka kadulta se tulee sinua vastaan, et milloinkaan voi kääntää sille selkääsi. Se on hävytön tämä tuuli! Jos et seiso tukevasti jaloillasi, se heittää sinut seinää vastaan.
Mutta kukahan tähän aikaan olisi ulkona? On kaksi tuntia kulunut jälkeen sydän-yön; puotipalvelijatkin nukkuvat ja kahvilat suljetaan.
Nähdään kuitenkin yhden olennon vaivalla pyrkivän eteenpäin tuulta vastaan. Tuolla miehellä on hattu otsalle painettuna; hän on huolimattomasti puettu, käyntinsä on horjuva ja epävakainen.
Milloin hän syöksee päin tuulta, milloin väistyy salaisen vastustajansa edestä; ja nojaa seinää vasten, pitäen kiinni molemmin käsin, jott'ei tulisi heitetyksi paikasta pois.