Tämä seikka taasen hieman rauhoitti häntä. Hän meni saliin ja etsi herra Griffardia.
Jo tarjottiin teetä, ja kreivitär X lauloi "casta diva'n" ariaa
"Normasta", kun Abellinon palvelija kuiskaa herransa korvaan:
— Äsken juuri näin neiti Fanny Mayerin astuvan vaunuista.
Abellino pisti muutamia tukaatteja palvelijan kouraan ja meni heti vähän sievistämään itseänsä peilin eteen. Pulska mies! Se täytyi myöntää. Hiukset olivat moitteettomissa kiharoissa, kasvot sileät, viikset ja parta somat, kaulus erittäin sievä, liivi komea.
"Qvanta species!" — sanoi Aisopon kettu.
Vieraat ilmoittava kamaripalvelija astuu sisään ja ilmoittaa tulijan juhlallisesti ranskan kielellä:
— Madame Fanny de Kárpáthi, née de Mayer! (Rouva Fanny Kárpáthi, syntyään Mayer).
— Hitto vieköön! tuumi itsekseen Abellino, tyttö on ruvennut jo käyttämään minun nimeäni. Tehköönpä niin, jos se häntä huvittaa! Ei haittaa!
— Oh, nainut! huudahti herra Griffard; oletteko mennyt naimisiin.
— Vain vasenkätisesti, vastasi Abellino piloillaan.