Tieto hänen kuolemastansa levisi kulovalkean lailla yli koko seudun; samoin kuin kertomanamme nimipäivänä, kokoontui nytkin Kárpátfalvan kartanoon kaikenlaista väkeä. Mutta tällä kertaa näkyi suru jokaisen kasvoista. Ei kukaan vanhoista tuttavista jäänyt tulematta, vaan kaikki riensivät häntä vielä viimeisen kerran katsomaan. Sanoivat, ettei ollut vainajaa helppo enää tunteakaan, niin oli hänen muotonsa kuoleman kautta muuttunut. Oikeastaan olikin se muuttunut jo hänen eläessään.
Ääretön kansan paljous seurasi ruumista hautaan. Maan etevimmät miehet pitivät tulisoihtuja, arvokkaimmat naiset seurasivat saatossa.
Tavan mukaan piti pääperillisen, pojan, seurata isänsä ruumista. Mutta poika oli vasta puolen vuoden vanha, häntä täytyi kantaa sylissä. Rouva Szentirmay kantoi häntä. Ja kaikki, jotka sen näkivät, sanoivat hänen vaalivan lasta aivan kuin olisi hän ollut lapsen äiti.
Onnellinen lapsi!
Ei vielä tunne surua kovimmasta kohtalosta, isän ja äidin kadottamisesta, ja samassa saa uuden isän, uuden äidin.
Nabobin haudan siunasi sama pappi, jonka sanat vaimon ruumisarkun ääressä olivat niin lohduttavilta kaikuneet. Useat olivat vesissä silmin, mutta enimmän itki pappi, jonka olisi pitänyt toisia lohduttaa. Hän tointui vasta, kun piti lopuksi luetella vainajan tuttavat, mikä milt'ei loppumaton lista vei jokaisen mielestä kaiken hartauden. Lukemattomat ylhäiset, jalosukuiset, armolliset, kunnianarvoiset, korkeasti kunnioitettavat, kunnioitettavat, arvoisat, aateliset ja ritarilliset herrat saivat täten vainajalta Juhana Kárpáthilta jäähyväiset.
Sitten laskettiin arkku hänen vaimonsa viereen kuolleitten rauhaisaan lepokammioon. Veisuun viimeiset sävelet katosivat hiljaa hautaholviin. Kaivajat nousivat ylös. Iso rautaovi jymähti kiinni. Nyt on hän iankaikkisesti autuas!…
XV.
Ihmisten puheita.
Yksi Unkarin rikkaimpia suku-urhoja oli seurannut vaimoansa hautaan, jättäen jälkeensä toivorikkaan pojan, joka tuli maailmaan aikana, jolloin häntä ei enää odotettukaan ja jonka syntyminen tuotti suurta häiriötä muutamien laskuissa.