Eliz viittasi häntä laskemaan sitä pöydälle ja sitte menemään.
Ja taas jatkoi hän kirjoitustaan.
"Tiedäthän, kuinka itsekin häntä rakastit. Rakastanet häntä vastedeskin."
— "Ken olet? Seisahdu!" kaikui nyt entistä äkäisemmällä äänellä huuto ulkopuolella.
— "Jesus Maria!" kuului siihen äikähys.
Tämä oli missin ääni.
Eliz kuunteli hetkisen, mitä siellä syntyisi.
— "Takaisin! Minä olen vartia!"
— "No, no, no, Gyusziseni, älä laske leikkiä!"
— "Minä en ole 'Gyusziseni;' minä olen patrulli, olen feuerpiketi; joka lähestyy, sen ammun kuolijaksi."