"Kuitenkin minun vaan tarvitsisi ojentaa kättäni saadakseni heti neljäkymmentä-tuhatta florinia kouraani, ja silloin voisin asettua ensimmäiseen hotelliin ja lyödä esiin semmoista trahtamenttia, että koko kaupunki siitä puhuisi."
"Neljäkymmentä-tuhatta florinia on kaunis raha."
"Vaan jos minun siitä täytyy antaa neljätuhatta Grisák'ille, viisituhatta viisisataa Maxenpfutsch'ille, tuhatviisisataa kaikenlaisille pikkuvelkojille, ei siitä jää jälelle kolmeakaan-kymmentä-tuhatta."
"Mutta sekin on kaunis raha."
"Silläkin vielä saattaisi missä hyvänsä herrastella."
"Mutta ehkä vielä odotamme ja annamme ruohon kasvaa."
"Tuo Archimedeen ruuvi on kaunis keksintö."
"Se on sangen hyvä, kun ihmistä niin vihaa, kuin Ankerschmidt minua."
"Oh, hän on kylläksi rikas mies; hänelle jää vielä yksi miljona, vaikkapa hän heittäisikin kuusikymmentä-tuhatta menemään."
"Tytärtänsä rakastaa hän sentään paljon."