Herra sankari purikin Garanvölgyin vastustajat niin, ettei näistä vaalipäiväksi jäänyt rahtuakaan. Moneen vaikutti jo moite; kolme pahanmaineista öykkäriä vaati hän miekkasille, ja nämät pakenivat hänen tieltänsä kolmellekymmenelle kolmelle taholle; lopulta saattoi hän asian niin pitkälle, että vasta-kandidati kasinossa pyysi häneltä anteeksi ja koko maailman kuullen tunnusti pahoin tehneensä siinä, että oli rohjennut astua esiin Garanvölgyiä vastaan. Sillä tavoin saavutti Ankerschmidt, mitä hän oli ponnistellut, että vaalipäivänä kaikui vaan yksi nimi. Ja valitsija-joukon etupäässä, sitä johdattaen, saattoi hän valitulle tämän akkunan alla ilmoittaa:
"Terve, isänmaamme harmaapää taistelija!"
* * * * *
Tässä tämä varsin kummallinen kertomus, eikä siitä saata sanoa: "se oli aikoja sitte; kenties se ei ole totta…"
VIITESELITYKSET:
[1] Kun se vapaudensota, jonka unkarilaiset v. 1848 Itävaltaa vastaan nostivat, oli loppuun saatettu, oli Komárom'in (Komorn'in) linna, jossa urhoollinen kenraali Klapka piti komentoa, viimeinen, joka antausi itävaltalaisille, lokak. 5 p:nä 1849. Siinä tilaisuudessa saivat kaikki linnan puolustajat suojeluskirjan (saksaksi: Geleitschein), jonka nojalla pääsivät vapaasti kotiinsa kulkemaan. Sodan jälkeen meni Unkarilta hukkaan sen entinen valtiollinen itsenäisyys ja se yhdistettiin tavallisena maakuntana Itävaltaan. Tätä tilaa kesti vuoteen 1867 saakka, jolloin unkarilaisten onnistui saavuttaa takaisin itsenäinen valtiollinen asemansa. Vuosina 1850-1860 saivat unkarilaiset kärsiä suurta sortoa kansallisuutensa, kielensä ja yhteiskunnallisten laitostensa suhteen; tätä surullista aikakautta kuvailevat tässä romanissa kerrotut tapaukset.
[2] Szeben, lue: Säbän, = Herrmannstadt'in kaupunki Unkariin kuuluvassa Siebenbürgin maakunnassa; sen lähellä oli heinäk. 31 p:nä 1849 ankara tappelu unkarilaisten ja Itävallan avuksi rientäneitten venäläisten välillä.
[3] Garanvölgyi, lue: Garanvöldji.
[4] Yksi "hold" = 57,600 neliöjalkaa, niin muodoin jotensakin tynnyrin alan vertainen.
[5] 1 florini = 100 kreutzeriä (60 vanhan laskun mukaan) = 2 markkaa 47 penniä Suomen rahaa.