"Ei tätä voi juoda."
"Onko nuo ison kirjasi koukerot sillä tehty?"
"On! Ne ovat vierasta kieltä, jota en itsekään ymmärrä."
"Etkö ymmärrä! Mutta silloinhan ei kirja ole sinulle suuremman arvoinen kuin minullekaan? Yhtä hyvinhän minäkin voisin siinä istua ja seurata sormillani variksenvarpaita!"
"Olet oikeassa, narri."
"Sanonpa sinulle jotakin. Jos vain juotuani mustettasi opin kirjaasi lukemaan, tahdotko sitten ottaa naukun viinituopistani?"
"Siihen kauppaan voin suostua."
"No, odotahan sitten vähän. Ennenkuin sinä tulit, oli täällä muudan köyhä ylioppilas, jonka kanssa valvoin monet illat saman pöydän ääressä. Hän raapusteli myöskin höyhenkynällä variksenvarpaita paperille, kuten sinäkin. Mutta sen sijaan, että hän olisi kuljettanut kynää vasemmalta oikealle kuten sinä teet, teki hän päinvastoin. Sinun pitäisi myöskin koettaa kuljettaa sormiasi siten. Mikä on tuon suuren kirjan nimi?"
"Eitukluk Uttalas."
Narri mietti hetkisen ja päästi sitten suuren naurunhahatuksen.