Naapurit saivat vasta tämän elementin purkauksen jälkeen tietää nuo surulliset, molemmissa linnoissa juuri äskettäin sattuneet tapaukset.
Vasta seuraavana päivänä löysivät Likawayn perheen tuttavat herra Grazianin kuolleen ruumiin Mitosclimin linnan taloudenhoitajan huoneesta, jonne tulva ei ollut ulottunut. Mutta Mitosclimin pienestä paavilaiskirkosta ei ollut jäänyt edes kiveä kiven päälle. Tuo linnan räjähdys oli valtavan vesitulvan avulla muuttanut koko salaisen maanalaisen käytävänkin elävine ja kuolleine asukkaineen muodottomaksi sorakasaksi.
Jonkin ajan kuluttua sen jälkeen alkoivat Likawayn perheen jäsenet hakea tuota suunnatonta rahanpaljoutta, jonka Grazian-herra oli saanut Mitosclimin linnasta, mutta mitään ei löydetty.
Tämä kertomus perustuu perhearkistossa säilytettyihin tosiasioihin.
Sitä paitsi puhuu kansa vielä nytkin tuolla paikkakunnalla isä
Siegfriedistä.
Ja aina kun Mitosclimin linna vaihtaa omistajaa, vaatii myyjä kauppakirjaan sellaisen lisäyksen, että jos salatut aarteet joskus löytyisivät, pitää hänen saada ne.
Mutta ihmiset sanovat, että aarteet löytyvät vasta sitten, kun isä
Siegfried on vapautettu muuratusta haudastaan.
Ja kenties ihmiset ovatkin oikeassa!