Naimisiin mentyään hän oli vielä viisi vuotta parlamentinjäsenenä, ja sitten — romahti kaikki hajalleen. Koko juttu oli tuota tavallista kiusallista laatua. Mutta siitä punoutui kokonainen tragiikka hänen vaimonsa omituisen luonteen ja isän pettymyksen tähden.
Ensimäisenä alkuna onnettomuuteen oli hänen intonsa pitää pystyssä asemaansa seuraelämässä ja loistaa kauniin vaimonsa avulla. Sitten hän alkoi liikemaailmassa keinotella hyvällä nimellään takertuen takertumistaan epäilyttäviin yrityksiin, ja lopuksi paljastettiin julkisuudessa keinottelu, joka oli edellisiä rohkeampi, mutta vähemmällä taidolla kokoonpantu. Se räjähti kuin pommi säikähtyneen yleisön edessä, synnyttäen kaikkialla mellakkaa, valitusta ja ilkeätä löyhkää. Eikä tässä vielä kyllin. Kun pörssikeinottelut alkoivat luonnistua huonosti, niin Richard Boyce, joka itämaalta palattuaan valittiin jäseneksi moneen Lontoon hienoimpaan klubiin, koetti pelipöydän ääressä korvata tappioitansa. Lopulta kun rahapula tuli yhä kireämmäksi, kun hänen vaimonsa tuskainen levottomuus ja tuttavain muuttunut käytös kävi sietämättömäksi, ilmaantui näyttämölle pieni kuorolaulajatar, ja nyt oli katumusta ja rahaa niukemmalta kuin koskaan ennen. Kuluneempaa ja ilettävämpää juttua saattoi tuskin ajatella.
"Niinpä niin, kyllä muistan hyvin vanhan John Boyce raukan", lausui lordi Maxwell verkalleen, ravistaen komeata valkoista päätänsä ja nojaten takkaa vasten. "Tapasin hänet samana päivänä, kun hän palasi Lontoosta, jossa oli koettanut saada asian vaiennetuksi. Hän tuli ajaen vastaani maantiellä, ja minä pysähdytin hevoseni puhutellakseni häntä. Olin niin pahoillani hänen tähtensä, sillä ystävyksiä olimme olleet vuosikausia. 'Jumalan tähden', sanoi hän, 'jättäkää minut rauhaan, — älkää minua puhutelko!' ja ruoskien hevostaan hän kiiruhti matkoihinsa, pyöreät, punakat kasvot kalpeina kuin palttina. Sen koommin en häntä nähnyt ennenkuin ruumiina. Syntyi oikeudenkäynti, ja Dick Boyce sai kolme kuukautta vankeutta, vaikka toiset rikostoverit tuomittiin kuritushuoneeseen.
"Dickin suhteellisesti lievä rangaistus oli hänen taitavain asianajajiensa ansiota. He olivat keksineet jonkun pienen muodollisen virheen todistuksissa häntä vastaan ja käyttivät sitä hyväkseen. Mutta me kaikki, ja samoin hänen seurapiirinsä, pidimme Dick Boycea siveellisesti yhtä suurena heittiönä kuin noita toisiakin. Sitten paljastivat sanomalehdet hänen pelivelkansa ja rakkaussuhteensa laulajattareen. Tämä oli muistaakseni pannut toimeen ikävän kohtauksen hänen klubissaan, — oikeudenkäynnin kestäessä hän näet liikkui vapaana takuuta vastaan. Pari kolme muuta kunnioitettuihin perheisiin kuuluvaa miestä oli myöskin sotkeutunut pelivelkoihin. Se oli tosiaankin suurimpia häväistysjuttuja mitä muistan."
Vanhus vaikeni ja silmäili otsa rypyssä tuikeasti eteensä. Aldous katseli häntä äänetönnä. Juttu oli todellakin ikävä — paljon ikävämpi kuin hän oli otaksunut.
"Entä vaimo ja lapsi?" hän viimein kysäisi.
"Voi niitä poloisia!" — huudahti lordi Maxwell, kokonaan unohtaen, mitä varten hän pojanpojalleen kaikkea tätä jutteli. "Kun Boyce oli kärsinyt vankeusrangaistuksensa, niin he katosivat hänen kanssaan. Hänen valitsijansa pitivät luonnollisesti kokouksen, missä annettiin paheksumislause hänen käytöksestään. Hän luopui edustajantoimestaan, ja isä myönsi hänelle pienen vuotuisen avustuksen, joka hänen kuoltuaan oli edelleenkin maksettava pojalle maatilan tuloista. Rouva Boycella oli myöskin hiukan varoja. Hänen perheensä koetti taivuttaa häntä jättämään miehensä — kunnottomasti herra Boyce olikin vaimoansa kohdellut — ja lisäksi he luullakseni pelkäsivät, että hän vajoisi vieläkin syvemmälle ja saattaisi vaimoraukan elämän vieläkin kurjemmaksi. Mutta rouva Boyce ei tahtonut. Eikä hän sietänyt kenenkään sääliä tai neuvoja. Kun minä viimeksi hänet näin, oli hän vasta mennyt naimisiin ja oli silloin mitä kaunein ja ihastuttavin olento. Kaikesta siitä päättäen, mitä kerrottiin hänen käytöksestään koettelemuksen aikana, hän mahtoi olla harvinainen nainen. Muuan hänen sukulaisistaan kertoi minulle, että hän katkaisi kaikki suhteet omaisiinsa. Hän ei tahtonut seurustella kenenkään kanssa, joka ei seurustellut hänen miehensä kanssa. Eikä hän vastaanottanut raha-avustuksiakaan, vaikka he olivat perin köyhät eikä Dick Boycea tässä suhteessa voitu arkatunteisuudesta moittia. Valittamatta hän muutti miehensä kanssa maalle pieneen vuokra-asuntoon, ulkomailla he myöskin ajoittain oleskelivat. Mutta nähtävästi hän murtui sisällisesti. Tähän yhteen suureen ponnistukseen hänen voimansa riittivät, mutta siinä sammuivatkin hänessä kaikki muut harrastukset — eipä hän edes pienestä tyttärestään — —"
Aldous teki äkkinäisen liikkeen.
"Entä jos nyt alkaisimme puhua hänestä?" sanoi hän hieman lyhyesti.
Lordi Maxwell säpsähti ja heräsi muistoistaan. Hän vilkaisi silmälasiensa takaa pojanpoikaan puoleksi huolestuneen, puoleksi leikillisen näköisenä ja virkkoi: