* * * * *
Jätimme saaliimme kekoon ja palasimme uudelleen metsään.
— Tällaiset retkeilyt ovat minusta hauskemmat kuin metsästys, sanoin minä.
— Kyllä, kyllä, mutta metsästyskin on hyvä, sanoi täti Formica — ja kun nyt kerran olemme ulkona niin voimme katsoa miten muut pienet olennot metsästävät ja puolustavat itseään metsästäjiä vastaan.
Vaelsimme kauas metsään, missä en koskaan ennen ollut käynyt.
— Mitä nämä pienet olennot ovat, jotka seisovat niin kylki kyljessä toistensa vieressä ikäänkuin olisivat peloissaan, kysyin minä kävellessämme yli tiheän viheriän peitteen.
— Kysy niiltä, sanoi täti Formica.
— Kuulkaa, huusin — ketä te olette ja mitä te osaatte?
— Meitä on niin monta, niin monta, humisi tuhansista hienoista varsista vastaukseksi.
— Sen kyllä näen, mutta mikä on nimenne?