KUSTAA. (On viimeisiä sanoja lausuttaissa tullut esiin ja nykii Voittoa nutusta).
VOITTO. Mitä nyt?
LIISA. (Pelästyen). Voi, Kustaa! (Menee pöydän luo ja ottaa kirjansa).
KUSTAA. Voitto! jo riittää.
VOITTO. (Äkäisesti). Eikä riitäkään, mene hiiteen!
KUSTAA. Minä jo tiedän, lähde nyt vaan.
VOITTO. En vielä sinne päinkään. En vielä ole loppuun päässyt. Nyt vasta pääasia tuleekin.
KUSTAA. Vai niin, vieläkö enemmän.
VOITTO. Arvattavasti. Laita vaan luusi pois ja kuuntele tarkasti!
KUSTAA. Vaikka vaan! Mutta älä liian kauan enää. (Menee pensaan taakse).