"Sano mitä vaadit!" oli vastaus.
"Sata sestertiota [sestertio = 190 markkaa] ja vapauteni".
"Päätetty; mutta mitä voit antaa minulle vakuudeksi?"
"Sen, että olet lupauksesi kautta sidottu ainoastaan siinä tapauksessa, että hän elää neljäkolmatta tuntia teloituksen jälkeen".
"Ja mitä vaadit minulta takaukseksi?" kysyi Fabiola.
"Sanasi on mulle kyllin riittävä takaus, jalo hallitsijatar".
"Mene sitte, Afra; älä hukkaa silmänräpäystäkään!"
Afrikalaisten jousimiesten päällikkö hämmästyi melko lailla, kun Jubala — siten oli hänellä tapana kutsua maalaistaan — myöhään illalla saapui hänen kortteeriinsa. "Miksi tulet tänne näin myöhään, Jubala? Etkö tiedä, ett'ei tänään mikään juhlapäivä ole?"
"Tiedän, Hyfaks; mutta minun on sovittava tärkeästä asiasta kanssasi; se koskee sinua ja minua ja vankiasi".
"Katsoppa häntä!" vastasi barbari, osoittaen kädellään pihaan. "Ei luulisi, että hän on määrätty ammuttavaksi huomenna. Katso miten rauhallisesti hän nukkuu! Eikö näytä siltä, ikäänkuin aikoisi hän huomenna pitää häitä, sen sijaan että hänen on mentävä kuolemaan?"