— "Vai myö vainen? Tunnenhan minä sinut, roistohan sinä olet, ethän sinä niistä kallista hintaa anna".
— "Kyll' olet hyvä sinäkin! Mitähän ne sinulle ovatkaan laatuansa, kultaa ja kalliita kiviä, vai?"
— "No niin, tiesinhän minä, mikä sinä olet".
— "No mutta kuules, veli hyvä, niinhän sinä olet kuin mikä
Juutalainen! Saisit antaa ne minulle ilman mitään".
— "Kuules nyt, todistaakseni sinulle, ett'en minä ole mikään visukinttu, niin minä en ota sinulta niistä yhtään mitään. Osta minulta vaan ori, niin saat ne kaupanpäällisiksi".
— "Hyväinen aika, mitäs minä oriilla teen?" sanoi Tshitshikow, todellakin hämmästyen moisesta ehdotuksesta.
— "Mitäkö teet? No mutta minähän maksoin siitä kymmenentuhatta ja sinä saat sen neljästä".
— "Mutta mitäs minä sillä teen? Eihän minulla ole hevoslaitosta".
— "Kuulehan toki — sinä et ymmärrä: — minä en vaadi tällä haavaa kuin kolmetuhatta ruplaa, loput maksat sittemmin".
— "Enkä tarvitse minä oritta. Olkoon omissa lämpösissään".