Päällikkö. Juokse heti hakemaan ala-poliisimestaria! Mutta älä, maltas! Minä tarvitsen sinua; käske joku toinen hakemaan hänet puheilleni.
(Poliisipalvelija juoksee suinpäin ulos).
Sairashuoneen talousmies. Menkäämme täältä pois, Ammos Fedorovitsch! Jotakin onnetonta voisi todellakin tapahtua.
Piirituomari. Mitähän teillä olisi pelkäämistä? Te annatte sairaille puhtaita yömyssyjä ja siinä kaikki.
Sairashuoneen talousmies. Puhtaita yömyssyjä, noh, se on tietty! Mutta ohjesäännön mukaan pitää sairaitten saada kauralientä, — ja käytävissä on niin tavattoman ankara kaalin-haju, että nokka on vaarassa.
Piirituomari. Siinä suhteessa minä olen aivan huoletta, sillä kenen mieleen voisi johtua pistää nenänsä minun virkahuoneeseni? Ja jos joku saisikin päähänsä katsahtaa asiakirjoihini — niin pian hän siitä koko elämäksensä kyllänsä saisi. Jo kuusitoista vuotta olen tuomarina ollut ja kun vaan katsahdan asiapapereihin, viittaan kädelläni, sillä ei itse Salomo kaikessa viisaudessaan voisi saada selville, mikä niissä on oikeaa ja mikä väärää.
(Piirituomari, sairashuoneen talousmies, koulujen tarkastaja ja postimestari tapaavat, pois mennessänsä, ovessa palaavan poliisipalvelijan).
Neljäs kohtaus.
Kaupungin päällikkö. Bobtschinski. Dobtschinski. Svistunov.
Päällikkö. Noh, ovatko ajopelit valmiina?