Hlestakov. Mitä teillä on kourassa?
Piirituomari (Hämillään, pudottaa setelit). Ei mitään…
Hlestakov. Kuinka, eikö mitään. Rahojahan pudotitte!
Piirituomari (Kovasti vavisten). En suinkaan! (syrjään). Voi Luojani, nyt olen hukassa! Nyt jo on kahleet kaulassa!
Hlestakov (Kokoo rahat). Niin, kyllähän nämä ovat rahaa!
Piirituomari (Syrjään). Nyt olen auttamattomasti lutkassa!
Hlestakov. Kuulkaapas, lainatkaa nämä rahat minulle!
Piirituomari (Kiireesti). Kyllä… kyllä… mitä suurimmalla mielihyvällä! (syrjään). Rohkeutta, rohkeutta vaan! Oi Pyhä Maria auta minut tästä pulasta!
Hlestakov. Minulla on nimittäin matkalla Matti massissa, sillä on ollut hirveä joukko menoja, jos jonkinlaisia. Muuten saatte heti rahanne takaisin, jahka vaan tulen kotia.
Piirituomari. Oh, ei millään muotoa, miksi niin? Älkää itseänne sillä rasittako? Sehän jo on minulle suuri kunnia… Heikot voimani, uutteruuteni, alhaisin alttiuteni hallituksen palveluksessa… Tahdon aina vast'edeskin tehdä parastani… ansaitakseni suosotanne… (Nousee tuolilta, aivan suorana, kädet pitkin housujen saumaa). En tohdi kauemmin kallista aikaanne kuluttaa. Onko teillä muuten mitään käskettävää.