"2) Kysymyksessä oleva Pererepenko on jo kauan vaaninut minun henkeäni ja elämääni, mutta onnistunut salaamaan tämän aikomuksensa aina viime kuun 7 päivään, jolloin hän tuli luokseni ja alkoi ystävällisesti, vaan kavalasti pyytää minun pyssyäni, joka oli minun huoneessani ja tarjosi siitä minulle saidan tapansa mukaan kaikenlaisia kelvottomia tavaroita, kuten ruskean sian ja kaksi mittaa kauroja. Arvaten hänen rikoksellisen aikomuksensa minä koetin kaikin tavoin saada häntä luopumaan pyssystä; mutta kysymyksessä oleva roisto ja lurjus, Ivan Ivaninpoika Pererepenko, alkoi sen johdosta haukkua minua kerrassaan moukkamaisella tavalla ja kantaa siitä päivästä saakka leppymätöntä vihaa minua kohtaan. Sitäpaitsi on kysymyksessä oleva, useasti mainittu raivoisa aatelismies ja roisto Ivan Ivaninpoika Pererepenko kerrassaan kehnoa syntyperää: hänen sisarensa oli kautta maailman tunnettu kulkuri ja läksi jääkärikomppanian mukana, joka noin viisi vuotta sitten majaili Mirgorodissa, ja merkitytti samalla miehensä talonpojaksi. Hänen isänsä ja äitinsä olivat myöskin rikoksellisia ihmisiä ja molemmat auttamattomia juopporenttuja. Mainittu aatelismies ja roisto Pererepenko vie kuitenkin eläimellisellä ja moitteenalaisella käytöksellään voiton koko suvustaan ja tekeytyen hurskaaksi suorittaa mitä paheellisimpia rikoksia: hän ei pidä paastoa pyhänä, koska adventin aattona tämä Jumalan kieltäjä osti lampaan ja käski seuraavana päivänä laittoman piikansa Gapkan teurastaa sen, selittäen muka tarvitsevansa talia rasvalamppuun ja kynttilöihin.
"Tämän johdosta pyydän, että mainittu aatelismies rosvona, Jumalan pilkkaajana ja roistona, joka on vaaninut sopivaa tilaisuutta varkauteen ja ryöstöön, kytketään kahleihin ja passitetaan vankilaan tai kuritushuoneeseen, ja tuomitaan menettämään arvonsa ja aatelisnimensä, saamaan raipparangaistuksen ja, jos katsotaan tarpeelliseksi, lähetettäväksi Siperiaan pakkotyöhön sekä maksamaan vahingonkorvaukset ja oikeuskulut ja että tuomio tämän anomuksen mukaan langetettaisiin.
"Tämän anomuksen on omakätisesti allekirjoittanut aatelismies
Mirgorodin piirikunnassa, Ivan Nikiforinpoika Dovgotshhun."
Kun kirjuri oli lopettamaisillaan lukemisen, Ivan Nikiforovitsh otti lakkinsa ja kumarsi aikoen poistua.
"Minne te nyt, Ivan Nikiforovitsh?" ehätti tuomari hänen jälkeensä.
"Istukaahan vähäsen ja juokaa kuppi teetä! Orishko! mitä sinä siellä
seisoskelet ja vilkuttelet silmää kanslisteille, senkin tytön tolvana!
Mene teetä tuomaan!"
Mutta Ivan Nikiforovitsh, joka pelkäsi, kun oli poistunut niin kauaksi kotoa ja kestänyt niin vaarallisen karanteenin, oli jo ennättänyt astua eteiseen sanottuaan: "Älkää vaivatko itseänne… kyllä minä kernaasti…" ja sulki oven jälkeensä jättäen koko oikeuden ihmettelemään.
Eipä mikään auttanut. Molemmat anomukset oli otettu vastaan ja asia alkoi kääntyä vakavaksi, kun eräs odottamaton tapaus teki sen vieläkin mieltäkiinnittävämmäksi. Tuomarin poistuessa oikeussalista alituomarin ja kirjurin seurassa ja kanslistien kootessa säkkeihin anojain tuomia kanoja, munia, leipiä, piirakoita, kakkuja ja muuta sentapaista, ruskea sika syöksyi istuntosaliin eikä, läsnäolevien hämmästykseksi, siepannut piirakkaa tai leivänkannikkaa, vaan Ivan Nikiforovitshin anomuksen, joka oli pöydän syrjällä, niin että osa lehtiä riippui laidalta alas. Siepattuaan asiakirjan juoksi ruskea nelijalkainen pois niin nopeasti, ettei yksikään laitoksen virkamiehistä voinut sitä saavuttaa, huolimatta sen perään viskatuista viivottimista ja mustepulloista.
Tämä erinomainen tapahtuma herätti kauhean hälinän, eikä ihmekään, sillä ei oltu vielä ennätetty ottaa kopiota anomuksesta. Tuomari, alituomari ja kirjuri harkitsivat pitkän aikaa tätä kuulumatonta tapausta; vihdoin päätettiin lähettää kirjelmä kaupungin poliisimestarille, koska asia pidettiin paremmin hänelle kuuluvana. Kirjelmä, joka merkittiin N:o 389:lla lähetettiin vielä samana päivänä ja aiheutti sangen mieltäkiinnittävän selityksen, josta lukijat saavat seuraavassa luvussa lähempiä tietoja.
V LUKU,
jossa selostetaan kahden kunnioitetun mirgorodilaisen henkilön neuvottelu.