"Suokaa anteeksi, että olen näin luonnollinen."
Ivan Nikiforovitsh loikoi siinä ilki alasti, vieläpä paidattakin.
"Ei tee mitään. Nukuitteko hyvin viime yönä, Ivan Nikiforovitsh?"
"Nukuin. Entä nukuitteko te, Ivan Ivanovitsh?"
"Hyvin nukuin."
"Ja nyt olette noussut levolta?"
"Nytkö noussut? Herranen aika, Ivan Nikiforovitsh, kuinka saattaisi tähän saakka nukkua? Palasin jo äsken kylästä. Viljamaat ovat erinomaisen hyvässä kunnossa, vallan mainiossa! Ja heinä on niin pitkää, pehmeätä, mehevää!"
"Gorpina!" huusi Ivan Nikiforovitsh, "tuo Ivan Ivanovitshille viinaa ja kermapiirakoita".
"Kaunis ilma tänään."
"Älkää kehuko, Ivan Ivanovitsh. Piru vieköön, kun on niin kuuma, ettei tiedä minne menisi!"