Kappalainen-sissiruhtinas-kansallisurho.
Bukanieripäälliköistä tuli kuuluisimmaksi Francis Drake. Hänet kerrotaan kuningatar Elisabethin alkuaan nimittäneen laivaston kappalaiseksi, mutta miehen huima luonto ei häntä kauvan pidättänyt hengellisellä alalla. Hän heitti saarnakirjan menemään ja lyöttäytyi tavalliseksi "tervajakuksi". Näytettyään monilla matkoillaan olevansa kelpo soturi ja laivanpäällikkö lähti hän v. 1572 ryöstöretkelle Espanjan alusmaihin Länsi-Intiassa. Alussa ei hänellä — kokematon tällä alalla kun oli — ollut mainittavaa menestystä; päinvastoin sai hän, hyökättyään pienoisen miesjoukon kera rikkaaseen Nombre de Dios’in kaupunkiin Panaman kannaksella, odottamattoman kuuman vastaanoton ja lyötiin häpeällä takaisin.
Paremmin onnisti häntä kannaksen Tyynenmeren puolisella rannalla, jonne hän ensimmäisenä englantilaisista saapui. Saatuaan kuulla, että Espanjan kuninkaan hopea-aarre Perusta oli tulossa Venta Cruzin kaupunkiin, lähti hän 18 matruusin ja 30 espanjalaisille vihamielisen intiaanin kera tuota vahvasti varustettua paikkaa valloittamaan! Alussa tuo kourallinen uskalikkoja joutui joka taholta saarretuksi. Tunnettuaan joukkion johtajaksi Draken — jota he tämän nimen mukaisesti omalla kielelläänkin sanoivat "louhikäärmeeksi" (El Dragon) ja jonka he kuvittelivat olevan edelleen Atlannin puolella — huudahtivat espanjalaiset ihmeissään:
"Ihme on tapahtunut! El Dragon on tullut — taivas ties, millä tavoin — ja hän väijyy aarretta!"
Sitten he huusivat sisseille:
"Espanjan kuninkaan nimessä — antaukaa!"
"Ei ikinä!" karjasi Drake vastaan. "Englannin kuningattaren nimessä minun täytyy päästä tästä lävitse!" ja näin sanoen hän laukaisi pistoolinsa vasten espanjalaisen kapteenin kasvoja. Hänen vähälukuinen joukkonsa seurasi esimerkkiä, tunkeutui ulos ahdingosta — ja hetkisen perästä he olivat kaupungin herroina!
Tuntui tuiki käsittämättömältä, kuinka tuollaiset urhotyöt oikein voivat onnistuakaan. Merellä sissit "entrasivat" soutuveneillä hyvin aseistettuja espanjalaisia sotalaivoja ja valtasivat ne; maalla he ilman tykkejäkin valloittivat vahvojen muurien ja sata kertaa suurempain miesjoukkojen puolustamia kaupunkeja. Espanjalainen on hyvä soturi, samalla kertaa kylmäverinen ja ahdistettuna tuliseen vimmaan tuikahtava, mutta bukanierien hirvittävän raivon edessä masentui yksin heidänkin rohkeutensa maan tasalle.
Venta Cruzin ja Filip-kuninkaan hopea-aarteen vallattuaan Drake jatkoi menestyksellä hurjaa riistaretkeään, iskien merellä kauppalaivojen kimppuun kuten kotka saaliinsa niskaan ja nousten tuontuostakin maihin ryöstämään kaupunkeja ja polttamaan luostareja. Vihdoin hän, koottuaan tällä ryöstöretkellä 1577 mielestään tarpeeksi saalista, ei uskaltanutkaan palata kotia samaa tietä kuin oli tullut, vaan yritettyään turhaan löytää Kalifornian tienoilta paluutietä Tyyneltä mereltä Atlantille jatkoi matkaa rohkeasti länteenpäin ja tuli siten, ensimmäisenä englantilaisista, purjehtineeksi maapallon ympäri.
Tuo mainio ryöstöretki herätti luonnollisesti tavatonta ja oikeutettua suuttumusta Espanjassa, joka siihen aikaan oli rauhallisissa suhteissa Englannin kanssa. Yksin Englannissakin nousi kuningattaren neuvonantajia vaatimaan, että kohtuus vaati palauttamaan ryöstetyt aarteet takaisin Espanjalle ja siten välttämään sodansyytä silloisen maailman mahtavimman valtakunnan puolelta. Mutta Elisabet rakasti uljaita miehiä ja urheita tekoja; sen sijaan, että olisi rangaissut Drakea, tuli hän vastaanottamaan Drakea tämän kotia tullessa ja löi hänet ritariksi. Reipas sissi sai pian näyttää kuntoaan Englannin sotalaivaston palveluksessa; ja kun noiden kahden vallan kiristyneet välit viimein paukahtivat rikki ja "Voittamaton armada" saapui tuhoamaan Englannin mahdin ja vapauden maan päältä, oli amiraali Sir Francis Drakella — virkaheitolla kappalaisella ja ent. suurrosvolla — kunniakas osansa isänmaansa loistavissa voitoissa.