Helsingissä, maaliskuussa 1902.
O. A. K.
Tähän toiseen painokseen on tehty melkoisesti vähäisiä korjauksia, tasoituksia, poistoja ja lisäyksiä, ja samalla otettu huomioon ne pienet muistutukset, joita ensi painoksen suhteen ovat tehneet Lönnrotin ja hänen elämäntyönsä varsinaiset erikoistutkijat ja -tuntijat, prof. K. Krohn ja toht. A.R. Niemi.
Savonlinnassa, huhtikuussa 1909.
O. A. K.
I.
Nuoruus ja oppivuodet.
Läntisellä Uudellamaalla on kaunis Karjalohjan pitäjä, jota Suomen luonto on suosinut runsailla antimilla. Mairehet maisemat, viljavat vainiot, kukoistavat kylät viehättävät siellä kulkijan silmää. Noin peninkulman verran Karjalohjan kirkolta pohjoiseen päin sijaitsee pieni ja syrjäinen Sammatin kappeli. Täällä on seutu jo paljoa jylhempää: jynkät vuoret, sankat salot, mahtavat havumetsät ja piilossa pilkistelevät metsäjärvet ympäröivät karuja viljamaita ja harvoja kyliä. Sittenkin vähäpätöisen Sammatin nimi on jokaiselle suomalaiselle tuttu ja rakas. Miksi niin? Siksi, että täällä, syrjässä maailman valtateistä ja elämän pauhinasta, syntyi ja kasvoi, täällä vietti vanhuutensa rauhalliset päivät Suomen kansan suuri oppi-isä Elias Lönnrot.
Kun kansojen vaiheissa joku tärkeä käännekohta on tapahtuva, silloin huolenpitävä kaitselmus herättää niiden henkisiksi johtajiksi miehiä, jotka luovat kansansa elämälle uudet muodot. Suomea kansa varsinkin on saanut siinä suhteessa nauttia kaitselmuksen hellää huolenpitoa, kun hetki löi, jona Suomen kansa piilostaan oli nouseva kansakuntain joukkoon, ilmestyi sen henkisiksi johtajiksi yht'aikaa miehiä, jotka kukin alallaan saivat ikimuistettavia aikaan. Kaikki tunnemme, mikä merkitys Lönnrotin, Snellmanin ja Runebergin elämäntyöllä on ollut ja vieläkin on Suomen kansan kansallisessa uudestisyntymisessä. Sellaista henkistä voimaa, minkä nämä kolme miestä saman hengen pakoittamina samalla kertaa käyttivät kansansa hyödyksi, tuskin monen muun maan historia voi osoittaa. Lönnrot uupumattomalla ahkeruudella kokosi korpien kätköistä päivän valoon Suomen kansan runsaat henkiset aarteet; Snellman väkevin sanoin selvitti kansalleen, että tämä kansa ansaitsi ja sen tuli elää omaa kansallista elämäänsä; ja Runeberg runouden tenhovoimalla lietsoi kansansa rintaan voimakasta isänmaan-rakkautta. Näiden kolmen suurmiehen elämäntyö kuuluu erottamattomasti yhteen, vaikkapa kulkikin niin erilaisia ratoja.
Kaitselmuksen johto näkyy siinäkin, että nuo henkiset suurmiehemme olivat peräisin köyhistä kodeista ja vailla ylhäisen suvun tai mainehikkaan nimen loistoa omin voimin, synnynnäisen henkisen aateluutensa avulla, raivasivat itselleen kunniakkaan sijan maansa aikakirjoihin. Korkeat eivät olleet ne kodit, joista Runeberg ja Snellman lähtivät elämäntaisteluun; matalin kaikista oli se halpa maja, josta Elias Lönnrot astui vaivalloisille vaelluksilleen pelastamaan talteen kansansa suurta henkistä perintöä.