Lukutaidon kehuivat olevan Siperiassa jonkun verran paremman kuin muualla Venäjällä. Sota on kaikkialla Venäjällä vaikuttanut omituisella tavalla luku- ja kirjoitustaidon edistämiseksi. Kotona olevat ja sodassa olevat ovat halunneet kirjoittaa toisilleen. Eihän voi saada sanotuksi mitä haluaa, jos pitää kirje toisella kirjoituttaa. Iltakoulua on pidetty kasarmeissa ja rintamalla miehille, ja maakylissä ja kaupungeissa naisille.
Meidän tietosanakirjassa sanotaan, että Irkutskissa on joltinenkin teollisuus. Koko Siperiassa ei ole teollisuutta. Onhan joku rautatien korjauspaja, kirjapainoja, olutpanimoja ja pieniä mitättömiä yrityksiä. Kaikki tehdastuotteet on tuotu Euroopan Venäjältä, Saksasta tai Amerikasta.
Kun kerran Tchitassa tuumailin teettää itselleni uudet kengät, sanottiin, että ei koko Siperiassa ole suutaria, joka osaisi tehdä kenkiä mitan mukaan. Pidin tätä hyvin liioiteltuna. Mutta kun sitten Irkutskissa kysyin, onko se totta, vastattiin, että ei, ei se ole totta, on täällä Irkutskissa ollut kaksi miestä, jotka ovat osanneet mitan mukaan tehdä. Toinen niistä kyllä joutui sotaan, mutta nyt on tänne muuttanut yksi puolalainen, joka osaa. — Tuo toinen muuten sitten murhattiin vallankumouksen melskeissä.
Arvelin, että Siperiassa turkikset olisivat huokeita. No, parkitsemattomia, valmistamattomia nahkoja voi sattua saamaan kohtalaisen huokealla, mutta valmistetut nahkat ovat aina kalliita. Ne nimittäin aina valmistetaan Varsovassa. Ja rahti Irkutskista Varsovaan ja takaisin lisää hintaa aikalailla.
Huonekaluja täällä valmistetaan vähän. Niistä onkin ainainen puute. Varakkaissakin kodeissa saattaa huonekaluja sen vuoksi olla silmiin pistävän niukasti.
Sokeri saadaan Kiovasta. Ainoastaan Vladivostokissa kuuluu olevan sokeritehdas ja jonkun verran muitakin tehtaita.
Nämä esimerkit mielestäni kyllä osottavat todeksi väitteen, ettei Siperiassa yleensä ole mitään teollisuutta. Jos kerran Venäjällä ja Siperiassa olot järjestyvät, kannattaa sinne taitavan, uutteran ja työtätekevän ammattilaisen melkein miltä alalta tahansa lähteä. Hän varmasti menestyy.
Meijereitä on viime vuosikymmeninä perustettu paljon Siperiaan, mutta ne ovat Länsi-Siperiassa etusijassa tanskalaisten ja Irkutskin seuduilla virolaisten perustamia ja omistamia.
Vuorikaivoksia Siperiassa on paljonkin. Mutta niissä käytetään suuressa määrässä kiinalaista työväkeä.
Satuin tutustumaan muutamiin kultakaivosten omistajiin. Yksi heistä, herra Riefestahl, osoitti minulle suurta ystävällisyyttä, kutsui minut kotiinsa ja teki minulle suuria palveluksia suositustensa kautta.