Plutos. Mikä se olisi?
Hermes. Emme ole mukaamme ottaneet Thesauroa, jota tässä paraiten tarvitaan.
30. Plutos. Ole huoleti siitä! Hänen jätän aina maan poveen, tullessani tänne ylös teidän luoksenne; lisäksi määrään, että pysyköön hän kotona, pitäköön oven lukossa ja älköön kellekään avatko, ennenkun kuulee minun huutoni.
Hermes. No! nyt ollaan siis Attikan rajalla. Tartu nyt takkini helmaan ja pysy perässäni, kunnes olen tuon takaliston löytänyt.[54]
Plutos. Hyvä on, Hermes, että talutat minua. Voisinhan muuten omin päin harhaillessani helposti joutua Hyperbolon tai Kleonin kynsiin.[55] Vaan mitä tuo on… ikäänkuin raudan kalskahdusta kiviin?
31. Hermes. Kas siinähän Timon kuokkiikin kivistä ja karuista maata! Kas vaan! Onhan siinä myös Penia ("köyhyys")[56] ynnä Työ, Uutteruus, Viisaus, Urhous ja koko tuo muu joukko niitä joita komentaa Nälkä ja jotka ovat paljo paremmat sinun henkivartioitasi.
Plutos. Eiköhän siis meidän olisi parasta heti paikalla rientää matkoihimme. Miestä vastaan, jota moinen henkivartiosto suojelee, emme saane mitään mainittavaa aikaan.[57]
Hermes. Toisin ajatteli Zeus. Älkäämme siis pelkurimaisesti peräytykö!
32. Penia. Minnekäs tuota taluttelet, Hermes?
Hermes. Tuon Timonin luo Zeus meidät lähetti.