Minä toki kohta läksin Oman äidin kaulaan, Haluisesti pääni syöksin Rakkahasen rintaan.
Ja kun siitä nostuelin Katsoin tuonne päälleen, Hyvin kauan katselin Ja viimme virkin hällen:
"Eipä ole vieras hyvä isän näössä, Kun on teillä paha parta, suu on sähkässä,[8]
Eikä ole tämänlaista Mammoo siellä maassa,
Oman äidin verraista Ei ole missään maassa."
Siitä vielä oma mammo mua suuteli Sekä sille vierahalle vielä saneli:
Eipä lapsi hyviänsä Kuunna jättää saata, Ei koti-kyliänsä, Eikä ison maata.
1859.
[8] Pikku Heikki sanoi suun olevan sähkässä, koska vieraan kieli-murre oli karvas luonnostansa.
Pojan kätkyellä.