Nyt puhkesi melu kuin kohtalaisessa tiikeritarhassa, jonka hoidokit ovat viikon olleet syömättä. Jokaisen nimen jälkeen huusivat toiset hurraa! ja toiset alas! ja lopuksi oli huuto yleinen.
Kenraali takoi vimmatusti pöytää. Tässä kokouksessa vaadittiin puheenjohtajalta ruumiillista voimaa niinkuin ennen Juuassa kärsivällisyyttä kunnanvaltuuston puheenjohtajan lukutaidottomuuden takia. Melu lakkasikin hetkiseksi. Mr Craig pyöritti konettaan ja minä ja Laura teimme merkintöjämme. Jutusta tulisi mainio alakerta sanomalehteen.
"Koska tämä asia tuntuu aiheuttavan erimielisyyttä, niin uskallan, koska minulla ei ole aikaa, ehdottaa käsittelyjärjestykseen pienen muutoksen: otetaan ensin esille palkkakysymykseni. Määrän tiedätte. Pyydän pankkiosoitusta vain ja sitten olen tyytyväinen."
Näitä sanoja seurasi jäätävä hiljaisuus, Kenraali oli koskettanut arkaan kohtaan. Vihdoin muuan osanottaja pyysi puheenvuoron.
"Ehdotan, ettei vaatimus anna aihetta mihinkään toimenpiteeseen puoleltamme. Kenraali on saanut runsaan korvauksen vaivoistaan saadessaan kenraalin arvon ja aseman."
Yleinen hyväksyvä mutina seurasi esitystä. Kenraali nousi verkkaan ja katsahti kokousta.
"Vai niin, vai olen minä saanut korvauksen! Kenraalin arvon! Totta totisesti! Kenraali ilman armeijaa ja palkkaa! Mutta minä saan kyllä korvauksen vaivoistani tai olen oikeastaan sen jo saanutkin. Olette kyllä kaikki suuria roistoja, mutta en usko sentään, että kykenette vetämään suurvaltoja nenästä, ette ainakaan nyt, kun minä luovun leikistä. Tsaariehdokkaita! Luuletteko, että minä olen lapsi? Te luulette pettävänne sekä toisianne että minua. Toisianne saatatte pettää, mutta ette minua. Ja jotta teille olisi helpompi päästä yksimielisyyteen tsaariehdokasta valitessanne, tutustutan teidät lähemmin toisiinne. Kas näin: Ivan Ivanovitsh on entinen, hieman rappiolle joutunut, mutta ei varsin kyvytön jalkaväenkapteeni, Mishka Mukulajevitsh on poliisikomisario Odessasta ja Stepan Fomitsh on entinen sanomalehtimies ja ohranan agentti. Kyllähän teistä tsaarin saisi! Hyvästi nyt siis ja kiitos seurasta!"
Luulin, että joukko ryntäisi kenraalin päälle, mutta hänen sanojensa vaikutus olikin musertava. Kukaan ei estänyt hänen lähtöään. Vehkeilijöitten naamat olivat ihanat katsella ja mr Craig pyöritti konettaan vimmatusti.
Kenraali poistui autossa ja neljännestunti senjälkeen läksivät vehkeilijätkin. Koko heidän puuhansa oli romahtanut kokoon, ja loppu oli kuin olikin humoristinen. Kenraali oli ennustanut oikein. Vale-Dmitrejä kaikki tyyni ja tarkoituksena, ei suinkaan valtaistuimelle pääsy, se nyt oli mahdotonta, mutta rahojen saanti tavalla tai toisella piireistä, missä tsaaripuuhia suosittiin.
Minulla oli riittävä ainehisto ensiluokkaista poliittista pilajuttua varten ja mr Craigilla oli noin neljäsataa metriä kieltämättä omintakeista filmiä. Hän ansaitsisi sillä vielä rahaa, vaikka en epäillytkään, etteikö kenraali ollut ottanut häneltä hyvää maksua tästä näytöksestä.