"Huomaan teidän puhuneen totta", sanoi hän lyhyesti, "ja voitte nyt mennä huoneeseenne. Mutta joka tapauksessa, jos me vielä kerran tapaamme toisemme, niin emme leiki, muistakaa se!" jatkoi hän uhkaavasti.
Kapteeni nousi ylös, otti hattunsa, kapsäkkinsä, jonka sisältö sitä ennen tutkittiin, ja pullonsa, ja lähti sanaakaan puhumatta huoneesta, toisessa kädessä pullo, toisessa kapsäkki, hattu takaraivolla ja kaulus niskassa, kömpi neljänteen kerrokseen, sulki oven ja purskahti sydämelliseen, mutta hiljaiseen nauruun. Peli oli voitettu. Mutta täytyi olla hiukan aikaa varovainen.
Puolen tunnin kuluttua hän kutsui luokseen hovimestarin ja kysyi tältä salakuljettajia. Kaikki olivat jo lähteneet. Hän sanoi hovimestarille jotakin, ja muutaman minuutin kuluttua saapui ikävissään odotellut Kivinen huoneeseen. Hän oli kuullut vain venäläisen kreivin huudahduksen ja lasin putoamisen ja ollut kohtalaisessa jännityksessä asetoverinsa kohtalosta.
"Miten onnistuit?" kysyi hän Ollelta.
"Erinomaisesti! Sain selville melkein kaikki! Koko juoneni perustin 2:n ja 7:n yhdennäköisyyteen näissä ovinumeroissa. Kahl kävi tarkastamassa ja huomasi kai hänkin. Näyttelin pohmeloista kapteenia ja onnistuin pettämään arvoisat herrat, vaikka kyllä hyvin täytyikin näytellä. Pääni kopautin näytellessäni sängynjalkaan, mutta kyllä se värkki kestää. Jaa, me lähdemme nyt tunnin kuluttua katsastamaan 'Arthuria'. Siellä on jotakin hommaa."
9.
Höyrylaiva "Arthur" saa kutsumattomia kansimatkustajia.
Sanomalehtimiehet menivät ensin Ollen asuntoon. Jorre Minckiltä oli jo saapunut lyhyt kirje.
"Herra Nordgren! Olen saapunut perille ja tutustunut ympäristöön. Neiti Riger on ollut kotosalla. Kävi asemalla ja puheli rautatiekirjakaupan myyjättären kanssa. Kysyi Teitä ja herra Kivistä. Sanottiin matkustaneen etelään. Kävi myöskin lennätinkonttorissa, mutta en toistaiseksi ole saanut selvää, minne hän sähkötti. Päivällä kävi kaksikin kertaa maalarimestari Backbergin luona. On kysymyksessä jotkut maalaustyöt huvilassa. Metsähuvilan vajasta löysin moottoripyörän. Se oli aika hyvin piiloitettu. Metsähuvilassa ei asu ketään. Luulen pysyväni tapausten tasalla, sillä Amorin, ripeän kieleni ja kohtalaisen ulkomuotoni avulla olen päässyt sangen hyviin väleihin neiti Rigerin sisäkön Minnan kanssa. Minna tahtoo jäljitellä kylpylänneitosia ja puhuu jotakin iloisista toveruussuhteista. Tänä aamuna sain Minnalta pienen tunnustuksen toveruudesta ja hänen kanssaan tähän saakka seurustelleelta sotamieheltä ylen vihaisen katseen. Minulla on hyvä toivo päästä käymään neiti Rigerin huvilassa tämän ollessa poissa, ehkä jo parin päivän kuluttua, jolloin täällä on suuret kansanjuhlat uima- ja soutukilpailuineen, vesipolopeleineen ja tanssiaisineen.
Kunnioittaen Jorre Minck."